tiistai 21. syyskuuta 2010

Annetut sanat

Aavemainen usva leijaili kaupungissa sinä yönä. Helsinki nukkui, vain yksinäiset valot seurasivat laahustavaa kulkemistani kohti Mannerheimintietä. Miksi olen menossa sinne? Miksi kävelen yksin yössä? Miksei hän ole kanssani?

Koska häntä ei enää ole. Nyt olen yksin. Toivon pääseväni kotiin, haluan paeta omaan pieneen kotiini pakoon tätä usvaa ja kaupungin valoja. Näkikö hän valon lähitessään vai pelkkää pimeyttä? Haluaisin hänen kertovan minulle sen.

Televisiosta tulee Mentalist. Hän aina katsoi sitä. Vihasin ilmettä hänen kasvoillaan kun hän katsoi sitä. Television sininen valo värjäsi hänen kasvonsa epärealistisen kalpeiksi, kuin hän olisi kylmettynyt. Otin luumun hedelmäkorista, mutta en koskaan syönyt sitä. Unohdin sen pöydälle, ja siinä se vieläkin minua katselee. Vanhana ja ryppyisenä.

Samuli Edelmann laulaa virttä radiossa, tunnen sen sanat. Kuuliko hän saman virren ennen lähtöään? Niin pitkä on matka, ei kotia näy... Mutta missä se ihana enkeli oli? Lähden taas ulos, ne kestä olla sisälläkään. Syyskuu on jo kirpeä ja lehdet jättävät puunsa yksi kerrallaan. Kuolevat nekin pois. Ohi ajava massiivinen auto pölläyttää ne lentoon, mutta rekkakuski ei edes huomaa niitä. Lehtien ruumiita.

Hän ei enää asu täällä. Hän ei enää koskaan näe kaupungin valoja eikä aavemaista usvaa. Hän on ikuisesti poissa, Kemijoen syleilyssä.

6 kommenttia:

  1. Tämähän jätti ilmaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia? Kuka on hän? Mitä hänelle (tarkalleen) tapahtui? Mitä ihmettä hän meni tekemään?

    Hyvinhän tässä on käytetty annettuja sanoja, myös sitä kammottua luumua. Luumu sulautuu osaksi lukijaa haastavaksi, surumieliseksi tarinaksi.

    Jouni P.

    VastaaPoista
  2. Toimiva ja tunteellinen teksti. Annetut sanat on upotettu tekstiin toimivasti ja huomaamattomasti.

    Surusta kertoo hienosti ilmaisu "Lehtien ruumiita", päähenkilö näkee pudonneet lehdetkin ruumiina.

    Lukijan pääteltäväksi jää, miten päähenkilön läheinen kuoli Kemijokeen. Hyvä, ettei kaikkea kerrota.

    Tekstiin voisi keksiä oman, kuvailevan otsikon.

    VastaaPoista
  3. Ihanan tunteellinen teksti. Tarinan päähenkilön mielentila tulee hyvin esille.

    VastaaPoista
  4. Joo hyvin kirjotettua, tuli mieleen, että vois olla katkelma novellista tms.

    VastaaPoista
  5. Kivan tunteellinen teksti, aika vahva tunnelataus tuossa tekstissa, hienoa.

    VastaaPoista
  6. tunnetta kyllä löytyi.. ja hirveän surunmurtama fiilis välittyi hyvin. Myös sanat oli hienosti upotettu tekstiin ja niiden merkitys tuli selvästi esille. Myös kysymyksiä jäi ilmaan, mikä on hyvä. Omaa päättelemistä tarvitaan :)

    VastaaPoista